Diagnoosi

Jos miehellä on testosteronivajeen oireita, lääkäri tekee eri tutkimuksia ja testejä vahvistaakseen epäilyksensä. Tutkimus sisältää seuraavat asiat:

  • Sairaushistoria – lääkäri kysyy oireista ja sairaushistoriasta
  • Yleinen kehon tutkimus
  • Verikoe, josta nähdään testosteronitaso

Lääkäriä helpottaa diagnoosin tekemisessä, jos potilas on kirjannut oireitaan etukäteen paperille. Tulosta tästä kyselylomake (pdf) helpottamaan oireiden tunnistamista ja listausta.

Oirekyselyn antama tulos on kuitenkin vain suuntaa-antava. On hyvä huomioida, että oireet voivat johtua muustakin sairaudesta kuin testosteronivajeesta.

Testosteronivajeen vahvistamiseksi tarvitaan laboratoriokokeita. Tällöinkin alhainen testosteronitaso voi johtua mm. huonoista elämäntavoista, ylipainosta, stressistä tai jostakin muusta taustasairaudesta.

Diagnoosin jälkeen

Kun testosteronivaje ja sen syyt on todettu, lääkäri keskustelee potilaan kanssa siitä, mikä hoitomuoto sopii tälle parhaiten.

Testosteronivajetta voidaan hoitaa testosteronilisällä. Miehet, jotka haluavat saada vielä lapsia, voivat kuitenkin tarvita jonkin aikaa muuta hoitoa testosteronivajeeseen.

Testosteronivalmisteita on olemassa eri annostelumuodoissa ja hoidon teho on osoitettu useissa kliinisissä tutkimuksissa. Jos oireet johtuvat testosteronivajeesta, ne katoavat melko lyhyen hoitojakson jälkeen, noin 3−6 kuukaudessa. Jos oireilla ei näytä olevan yhteyttä testosteronivajeeseen, hoito voidaan lopettaa.

Testosteronivajeen hoitoon, kuten muihinkin lääkehoitoihin, liittyy haittavaikutuksia. Joissakin tapauksissa testosteronia ei voida käyttää, jos potilaalla on toinen samanaikainen sairaus.

Testosteronihoito on yksilöllistä ja perustuu potilaan tarpeeseen ja ikään.

PP-M_NEB-FI-0001-1/06-2019, L.FI.MKT.10.2018.6155 (video)