Miten testosteronivaje diagnosoidaan?

Jos miehellä on testosteronivajeen oireita, lääkäri tekee eri tutkimuksia ja testejä vahvistaakseen epäilyksensä. Lääkärintutkimus sisältää seuraavat asiat:

 

  • Yleinen kehon tutkimus

  • Sairaushistoria – lääkäri kysyy oireista ja sairaushistoriasta

  • Verikoe, josta nähdään testosteronitaso

 

Lääkäriä helpottaa diagnoosin tekemisessä, jos potilas on kirjannut oireitaan etukäteen paperille. Tee oiretesti tai tulosta kyselylomake (pdf) helpottamaan oireiden tunnistamista ja listausta. Oirekyselyn antama tulos on kuitenkin vain suuntaa-antava. Monet näistä oireista eivät välttämättä johdu ainoastaan testosteronivajeesta, minkä vuoksi lääkäri tutkii potilaan ja saattaa ottaa verinäytteen testosteronipitoisuuden määrittämistä varten. 

 

Testosteronivajeen vahvistamiseksi tarvitaan laboratoriokokeita. Tällöinkin alhainen testosteronitaso voi johtua mm. huonoista elämäntavoista, ylipainosta, stressistä tai jostakin muusta taustasairaudesta.

 

 

Testosteronin mittaus

Testosteronitaso mitataan tavallisella verikokeella. Määrä, jonka mies tuottaa testosteronia, vaihtelee vuorokaudenaikojen mukaan. Taso voi olla jopa 30 % korkeampi aamulla kuin illalla. Miesten normaali testosteronin taso veressä on 10−38 nmol litrassa. Miehillä verinäyte tulee ottaa aamupäivällä johtuen testosteronin merkittävästä vuorokausivaihtelusta. Lue lisää milloin on oikea aika testata testosteronitasot.

Keskustele lääkärisi kanssa


Jos epäilet itselläsi testoteronivajetta, ota yhteys lääkäriisi testosteronitasojen tarkistamiseksi.

Tarkista oireesi


Vastaa kysymyksiin ja selvitä onko sinulla mahdollisia testosteronivajeen oireita.

TEE OIRETESTI

Testosteronivajeen hoito

Mikäli elämäntapojen korjaus, liikunnan lisääminen ja liitännäissairauksien hoitokaan ei auta oireisiin, saattaa kyseessä olla ikääntyvän miehen hormonivaje, jota voidaan hoitaa reseptilääkkeillä. Hoitomuotoja on erilaisia.


Mahdollisen lääkehoidon tarpeellisuuden arvioi aina lääkäri. Jos mittauksissa todetaan alhaiset testosteroniarvot ja häiritseviä oireita esiintyy, selvitetään ensin hormonivajauksen taustat. Jos testosteronihoidolle ei havaita estettä, hoidot voidaan aloittaa.

 

 

Testosteronikorvaushoito

Kun testosteronivaje ja sen syyt on todettu, lääkäri keskustelee potilaan kanssa siitä, mikä hoitomuoto sopii tälle parhaiten. Testosteronivajetta voidaan hoitaa testosteronilisällä. Miehet, jotka haluavat saada vielä lapsia, voivat kuitenkin tarvita jonkin aikaa muuta hoitoa testosteronivajeeseen.

 

Testosteronivalmisteita on olemassa eri annostelumuodoissa ja hoidon teho on osoitettu useissa kliinisissä tutkimuksissa. Jos oireet johtuvat testosteronivajeesta, ne katoavat melko lyhyen hoitojakson jälkeen, noin 3−6 kuukaudessa. Jos oireilla ei näytä olevan yhteyttä testosteronivajeeseen, hoito voidaan lopettaa.

 

Testosteronihoito on yksilöllistä ja perustuu potilaan tarpeeseen ja ikään.

 

 

Testosteronivalmisteet

Sopiva testosteronivalmiste palauttaa testosteronipitoisuudet normaalitasolle ja testosteronivajeen aiheuttamat oireet häviävät. Testosteronivajeen hoitoon on olemassa eri lääkevalmisteita: geeli, injektio ja kapselit.

 

  • Geeli. Testosteronigeeli levitetään iholle kerran päivässä, mieluiten aamulla.
  • Injektiot. Testosteroni-injektiot annostellaan lihakseen valmisteesta riippuen joko noin 3 viikon tai 10-12 viikon välein (4 kertaa vuodessa).
  • Kapselit. Testosteronikapselit otetaan suun kautta aamuisin ja iltaisin aterian yhteydessä. Ei suositella pitkäkestoiseen testosteronikorvaushoitoon.

 

Miten testosteronihoitoa seurataan?

Testosteronihoitoon kuuluvat säännölliset hoitokontrollit. Lääkäri selvittää, onko potilaalla haittavaikutuksia ja onko oireisiin tullut parannusta. Verikokeita otetaan säännöllisesti, jotta hoidon tehoa voidaan arvioida. Maksakokeita ja veren rasva-arvoja tutkitaan myös, jotta mahdollisia haittavaikutuksia voidaan arvioida. Jos potilaalla on merkkejä luukadosta jo hoidon alussa, lääkäri voi mitata myös luuntiheyden.

 

Ennen kuin testosteronihoito aloitetaan, tehdään eturauhastutkimus. Tutkimuksessa mitataan veren PSA-taso (prostataspesifinen antigeeni) ja lääkäri tutkii eturauhasen tunnustelemalla sitä. Joskus tehdään myös ultraäänitutkimus. Eturauhanen tutkitaan vuosittain testosteronihoidon aikana. Miesten, joilla on eturauhasen hyvälaatuinen liikakasvu (benign prostatic hyperplasia, BPH), voi olla hyvä käydä kontrollissa useammin.

 

 

Testosteronihoidon haittavaikutukset

Testosteronivajeen hoitoon, kuten muihinkin lääkehoitoihin, liittyy haittavaikutuksia. Joissakin tapauksissa testosteronia ei voida käyttää, jos potilaalla on toinen samanaikainen sairaus. Ennen hoidon aloitusta on syytä arvioida tarkkaan hyödyt ja haitat ja esim. se, että voiko laihduttamalla ja kuntoilemalla vaikuttaa omaan vointiinsa.


Testosteronikorvaushoidon haittavaikutuksina voi esiintyä mm. annostelukohdan (geeli tai pistos) ärtymistä, hoidon alkuvaiheessa turvotusta, veren hemoglobiinin määrän kasvua, ihon rasvoittumista ja aknea. Pitkäaikaiskäytössä kivesten koko voi pienentyä, kun vähäinenkin oma testosteronituotanto loppuu.

 

Keskustele lääkärisi kanssa myös sydänterveydestäsi ennen hoidon aloittamista. Jos syy lääkärille hakeutumiseen on ollut erektiohäiriö, on sydämen tutkiminen erityisen tärkeää.

 

 

Testosteronihoito ja lapsettomuus

Testosteronikorvaushoitoa ei voi käyttää, jos tarkoituksena on tulla isäksi, sillä ulkopuolinen testosteroni lopettaa palautemekanismien kautta oman testosteronituotannon.

 

Omaa testosteronin tuotantoa tarvitaan taas siksi, että kiveksissä on oltava erittäin korkea (jopa 100-kertainen) testosteronipitoisuus, jotta siittiöitä syntyisi. Lääkkeenä annettu testosteroni parantaa tilannetta siis muualla elimistössä, mutta sammuttaa oman testosteronituotannon, joten siittiöitä ei synny.

 

Tämä on erittäin tärkeää huomata esim. etsittäessä lapsettomuuden syitä tai lapsettomuushoitojen aikana. Lue lisää testosteronikorvaushoidosta ja perheenlisäyksestä.

 

 

Sinua voisi kiinnostaa myös