Ikä yleisin syy

Testosteronivaje ei tapahdu yhdessä yössä, vaan on pikkuhiljaa etenevä loppuiän prosessi. Noin 40 vuoden iässä miehen testosteronitaso alkaa laskea keskimäärin prosentin vuodessa. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä todennäköisempää testosteronivajeesta kärsiminen on. Jo moni 40–50-vuotiaista miehistä kärsii oireista, ja yli 70-vuotiaista huomattavalla osalla on testosteronivaje. Koska vanhenevien miesten normaaleja testosteronitasoja ei tunneta, ollaan jossakin määrin eri mieltä siitä, kuinka suurta osuutta asia koskee. Mahdollista hoitoa pohtiessa on syytä punnita tarkasti hyödyt ja haitat.

Nuorilla miehilläkin joskus todetaan testosteronin puutosta, syy silloin on kuitenkin synnynnäinen tai vakaviin sairauksiin liittyvä, esim. Klinefelterin oireyhtymä, kivesten tulehdus, vammat, sädehoito ja myös alkoholin suurkulutus tai anabolisten steroidien käyttö.

Sairauksien jälkeen kehittyvä vaiva

Testosteronivaje on yhdistetty muun muassa 2-tyypin diabetekseen ja aineenvaihdunnan heikentymiseen. Myös kilpirauhasen toimintahäiriöt ja sydän- ja verisuonisairaudet saattavat muiden sairauksien lisäksi laskea testosteronitasoa.1

Lisäksi syömishäiriöstä tai muunlaisesta sairastelusta - tai liiallisesta urheilusta johtuva alipaino voi heikentää hormonitoimintaa. Sairauksista johtuvat oireet ja terveelliset elämäntavat tulisi hoitaa ensin kuntoon ja seurata, miten testosteronitaso paranee.

Ylipaino ja muut elintavat

Terveellisillä elämäntavoilla voi vaikuttaa sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Lihavuus on tyypillinen syy testosteronivajeeseen. Tällöin testosteroni kulkeutuu kiveksistä rasvakudokseen ja muuntuu estradioliksi, naishormoniksi, joka välittää aivoille viestin, ettei testosteronia tarvita.

Jos liikunta ja ruokaremontti eivät auta, hormonihoito voi tuoda helpotuksen. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että testosteronivajeen korjaaminen muuttaa kehon koostumusta ja näin ollen painokin voi pudota. Lihasmassan määrä kasvaa ja rasvan määrä vähenee.

Vammautumiset, kasvaimet tai geneettiset häiriöt vajeen syinä

Testosteronin tuotanto kiveksissä on yhteydessä moniin muihin hormoneja tuottaviin elimiin. Jos aivolisäkkeessä tai väliaivoissa sijaitsevassa hypotalamuksessa on ollut kasvain2 tai niihin on kohdistunut jonkinlainen vamma elämän aikana, voi myös testosteronitaso hiipua samalla kun aivolisäkehormonin taso laskee. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi sädehoidon seurauksena, kiveksetkin ovat voineet vammautua.

Testosteronivaje voi olla myös geneettistä. Esimerkiksi Klinefelterin oireyhtymässä miehellä on ylimääräinen X-kromosomi, joka vaikuttaa sukupuolihormonien tasapainoon. Joskus aivolisäkehormonin vaje on synnynnäistä, ja tällöin myös testosteronitaso on herkemmin alhaisempi. Yleensä nämä tilanteet on kuitenkin huomattu viimeistään murrosiässä.

Elämäntaparemontti on hyvä ensiaskel moneen vaivaan. Painoa kannattaa pudottaa, liikuntaa lisätä kalenteriin ja ruokavaliota rukata kevyempään suuntaan. Mikäli oma terveydentila askarruttaa, kannattaa kääntyä rohkeasti lääkärin puoleen.

Lähteet:

  1. Turun Sanomat 26.9.2011 (http://www.ts.fi/teemat/260548/Testosteronivaje+voi+verottaa+henkisia+ja+fyysisia+voimia)
  2. Seksuaalisuusterveysklinikka.fi (https://www.seksuaaliterveysklinikka.fi/miesten_seksuaalihairiot/testosteronivaje/syyt)

 

PP-M_NEB-FI-0001-1/06-2019